Euribor-ennuste: implisiittiset termiinikorot

Euribor on suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko. Alla olevat viisi maturiteettia ovat päivän 4. syyskuuta 2026 noteeraukset: 12 kuukauden euribor on se, johon valtaosa Suomen asuntolainoista on sidottu, 3 kuukauden euriboria käytetään yrityslainoissa ja Italiassa, ja 1 viikon ja 1 kuukauden korot seuraavat EKP:n politiikkaa tiiveimmin.

Kaikki arvot julkaistaan pankkipäivä noteerauksen jälkeen, ne ovat EKP:n / eurojärjestelmän virallisia tietoja ja ne tarkistetaan kuukausittain EKP:n tietoportaalia vasten. Maturiteettisivuilta löydät historian, kuukausisivuilta tarkistuskeskiarvon ja laskurilla muunnat muutoksen euroiksi kuukaudessa.

Euribor on korko, jolla euroalueen pankit lainaavat toisilleen rahaa määräajaksi; sen julkaisee European Money Markets Institute jokaisena pankkipäivänä. Tämä sivusto toistaa viralliset noteeraukset 24 tunnin viiveellä, siksi uusin arvo on yleensä eilisen.

Jokainen tämän sivun luku on virallinen julkaistu noteeraus, ei arvio: päiväarvot ovat euriborin noteerauksia sellaisina kuin ne on julkaistu EKP:n / eurojärjestelmän virallisissa tilastoissa, kuukausikeskiarvot ovat näiden noteerausten aritmeettisia keskiarvoja ja ne tarkistetaan EKP:n tietoportaalia vasten, ja taulukot päivitetään jokaisena pankkipäivänä, kun edellisen päivän noteeraus ilmestyy. Maturiteetit noudattavat ACT/360-käytäntöä. Jos kuukausikeskiarvo poikkeaa EKP:n luvusta yli sadasosaprosenttiyksikön, tapaus on kirjattu menetelmäsivulle.

Mikä implisiittinen termiinikorko on

Kun 3 kuukauden euribor ja 6 kuukauden euribor ovat eri tasolla, niistä voi laskea, mikä 3 kuukauden koron pitäisi olla kolmen kuukauden kuluttua, jotta molemmat sijoitusvaihtoehdot antaisivat saman tuoton puolen vuoden aikana: joko lainaa kuudeksi kuukaudeksi kerralla tai kolmeksi kuukaudeksi ja sen jälkeen uudelleen kolmeksi. Tätä laskennallista korkoa kutsutaan implisiittiseksi termiinikoroksi. Se on käyrään piilotettu luku, ei julkaistu noteeraus.

Kaava sanoin

Sivulla näkyvä kaava tekee seuraavan laskutoimituksen. Ensin lasketaan, paljonko yksi euro kasvaa pitkän maturiteetin korolla sen koko ajalta, kun päivät lasketaan todellisina ja jaetaan 360:llä. Sitten lasketaan sama lyhyen maturiteetin korolla sen ajalta. Pitkän kasvu jaetaan lyhyen kasvulla, jolloin saadaan kasvu välijaksolta, eli lyhyen maturiteetin päättymisestä pitkän päättymiseen. Tästä vähennetään yksi ja tulos muunnetaan takaisin vuosikoroksi kertomalla 360:llä ja jakamalla välijakson päivien määrällä. Tulos on korko, jonka tämän päivän käyrä hinnoittelee tuolle välijaksolle.

Miksi termiinikorko ei ole ennuste

Termiinikorko ei ole kenenkään arvio tulevasta, vaan tämän päivän hintojen johdonmukaisuusehto. Kaksi seikkaa erottaa sen ennusteesta. Ensinnäkin pidempiin maturiteetteihin sisältyy maturiteettipreemio: lainaaja vaatii korvauksen siitä, että raha on kiinni pidempään ja epävarmuus on suurempi. Tämä preemio nostaa termiinikorkoa riippumatta siitä, mitä koroista todella odotetaan. Toiseksi termiinikorot muuttuvat joka päivä noteerausten mukana; huomisen käyrä antaa eri luvut. Historiassa termiinikorot ovat usein poikenneet selvästi siitä, mihin korot lopulta asettuivat.

Sivusto ei siksi julkaise korkoennustetta eikä ota kantaa suuntaan. Sana "ennuste" sivun nimessä vastaa hakuun, jonka lainanottaja tekee, mutta sisältö on laskelma ja sen rajoitukset.

Näin luet taulukon

Jokainen rivi kertoo kolme asiaa: mikä korko, kuinka pitkän ajan kuluttua ja mistä kahdesta noteerauksesta se on laskettu. Esimerkiksi "3 kk:n korko 3 kk:n kuluttua" johdetaan 3 ja 6 kuukauden euriborista, "6 kk:n korko 6 kk:n kuluttua" 6 ja 12 kuukauden euriborista. Kun termiinikorko on nykyistä lyhyttä korkoa matalampi, käyrä on laskeva ja markkina hinnoittelee korkojen laskua kyseiselle jaksolle; kun se on korkeampi, käyrä hinnoittelee nousua tai pelkkää preemiota. Korkokäyrän kuvaaja samalla sivulla näyttää saman asian viiden noteerauksen muotona.

EKP:n kokoukset liikuttavat lyhyttä päätä

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu rahapolitiikasta kahdeksan kertaa vuodessa, ja talletuskorko on lyhyiden euribor-maturiteettien ankkuri. Kokouspäivät ovat siksi ne tapahtumat, joiden ympärillä termiinikorot muuttuvat eniten: jos markkina alkaa hinnoitella seuraavaan kokoukseen muutosta, 3 kuukauden termiinikorko liikkuu ensin. Kokouskalenterisivulta näet päivämäärät. Oman asuntolainan kannalta ratkaisee kuitenkin vain korontarkistuspäivän 12 kuukauden noteeraus, joka voi poiketa siitä, mitä termiinikorot tänään hinnoittelevat.